Löysin kotoamme vieraat pikkuhousut ja shortsit. Ne löytyivät mytystä lastenhuoneen lattialta. Pikkarit olivat hennonvaaleanpunaiset, shortsit vaaleanpunaiset pinkeillä, oransseilla ja valkoisilla kukilla maustettuna. Meidän ne eivät olleet, eikä meillä juoksennellut yhtään paljaspeppuista lasta eikä aikuista.

Otin avuksi perhearjen oikean käteni, Whatsappin. Zoomasin oikein lähelle löytöäni, nappasin kuvan ja lähetin naapuriin.

"Häh!? Tää päivä on mulle jo ihan liikaa", tuli vastaus järkyttynein hymiöin. Siellä oli tunnistettu housut heidän perheeseensä kuuluviksi. Kysyin viereeni ilmestyneeltä neidiltämme, että miksi ystävän pikkarit ovat meidän lattialla mytyssä. "No kun se ei halunnut omia", tuli vastaus välittömästi yhtä päivänselvänä totuutena kuin esimerkiksi tieto siitä, että isona voi halutessaan valita ammatikseen merenneito-nimisen työn ja tittelin.  

Kännykkä piippasi, Whatsappissa juttu jatkui: "No mä vähän ihmettelinkin, kun teidän neiti huikkasi äsken, että muista ne pikkarit. No tällähän on jalassa teidän prinsessa Sofia -pikkarit!".

Niinpä tietysti! Omat oli tyhmät, paremmat löytyi kaverin kaapista.

Kukapa nainen ei ihailisi ystävänsä asuja, mutta missä vaiheessa aletaan käyttää enää vain omia vaatteita, ja ystävältä tai siskolta lainataan korkeintaan saatuaan kutsun häihin silloin, kun on raskauden takia tai jälkeen väärässä koossa? Missä vaiheessa tyydytään vain kysymään, että mistä vaate on ostettu, oliko kallis ja vieläköhän niitä saisi omassa koossa?

Olisipa ihanan rentoa vain heittää omat farkut ja t-paita kaverin olohuoneen lattialle myttyyn ja kipaista yhdessä valitsemassa kaverin kaapista vaikka jotkut tosi kivat leggarit ja tunika! Kuitenkin kun ystävällä on aina mageempia kuin itsellä! Miksi aikuiset naiset eivät yhtäkkiä vain päätä, että "nää olis nyt kauniita" ja ala innoissaan viskoa kaapista lattialle kotelomekkoja, pikkumustia ja iltapukuja, asettaa ne riviin ihan siihen lattialle ja valita ihanimmat päälle? Sitten oltaisi nättejä, esimerkiksi Jenni Vartiaisia tai Jenni Haukioita, ja pidettäisi miehille (tai kuka nyt suostuisi katsomaan) muotinäytös!

Kuten arvata saattaa, meillähän lähti ihan lapasesta tämä pohdinta Whatsappissa. Ajatellaanpa, että A. tulisi töistä kotiin ja löytäisi makkarimme lattialta vieraat pikkarit ja shortsit. Hän nappaisi niistä kuvan ja lähettäisi naapurinmiehelle. "Nämä eivät ole nyt kyllä Hannan. Onkohan teidän?" "Joo taitaa olla, ootapa."

Naapurinmies etsisi vaimonsa ja kurkkaisi takaa. Kyllä, leggingsien alla olisi jotain vierasta. "Joo näin on, tällä on selkeesti Hannan pikkarit, ei oo omat." "Mutta kun mä en halunnut omia", tokaisisi rouva ja jatkaisi sitä mitä nyt olikaan tekemässä ennen tuota housuun kurkistamista.

Tosin jos minä löytäisin meidän makuuhuoneesta jonkun naisen pikkarit, niin... hmm... Ei, kyllä minä ekana kysyisin, onko naapuri halunnut lainata minun. Olisihan se. #sydän #bestfriends #vakaaparisuhde